Tapasin Minnan ja Peten ensi kerran toukokuun alussa. Jo pihalla sain ihastella Minnan neulegraffoja, puistossa oli koristeltu puu ja rapun vieressä ihania virkattuja kiviä! Tuli heti mieleen, että tässä galleriassa pitäisi pitää myös neulomis- tai virkkausiltoja.
Näytin galleristeille piirustuksiani ja selkeästi pelkistetyillä viivoilla tehdyt olivat molempien mieleen. Tutustumisen ohella sain selville, että Minna ja Pete ovat asuneet ulkomailla lähes kolme vuotta putkeen. Matkustaminen tulikin tärkeäksi näyttelyn teemaksi ja aihe on myös lähellä omaa sydäntä, koska olen itsekin juuri vuosi sitten palannut Suomeen vuoden purjehdusreissulta. Pystyn hyvin samaistua Minnan ja Peten fiiliksiin. Ihanaa asettua paikalleen, mutta kuitenkin jotenkin outoa. Voiko sitä vain olla yhdessä paikassa ja nauttia siitä?
Kun Minna ja
Pete kertoivat, että heillä on ullakolla nostalgialaatikoita, joiden sisältöä
he eivät ole katsoneet vuosiin, aloin todella innostua! Halusin ehdottomasti
nähdä mitä kaikkea laatikot sisälsivät. Ehdotin, että näyttelyyn tulisi kuvia
matkustamisesta ja näiden laatikoiden sisällä olevista tavaroista. Se oli
kaikkien mielestä hyvä idea.
Seuraavalla
tapaamisella kävimme laatikot läpi ja kuvasin kaikista inspiroivimmat kamat.
Lemppareiksi nousivat commodore 64 kasettiasemalla, käytetyt patterit, norsu,
enkelikiiltokuvat ja Tiimarin 90-luvun tarrat. Ah, mitä nostalgiaa! Veikkaan,
että samoina vuosina syntyneet aikuiset saavat tulvan muistoja näitä
katsellessaan.
Minnan ja
Peten galleriassa oleva näyttely tulee olemaan esillä Pirkanmaan 6. Triennaalin
aikana 12.9-15.10.2015. Sovimme myös, että pidämme yhdessä
neulegraffitityöpajaa tänä aikana. Myöhemmin lisää siitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti